Tallinna on erittäin kompakti merenrantakaupunki ja sen keskiaikainen vanha
kaupunki, puolustusrakennelmat ja puiset lähiöt ovat sen arvokkaimpia
arkkitehtonisia helmiä. Kaupungin nykyinen
rakennusbuumi lupaa vain lisätä niitä. Monien mielestä Tallinna muistuttaa
Helsinkiä, kun taas toiset vertaavat sitä Prahaan. Tallinnaa on kutsuttu
Skandinavian Napoliksi.
Tallinnan Vanha kaupunki, Rotermanni, Kalamaja...
Vanhasta kaupungista löytyy monia erinomaisesti
säilytettyjä vanhoja kirkkoja, rakennuksia ja linnoituksia. Vanhasta
kaupungista ei tarvitse astua kuin tien toiselle puolelle, josta löytyy
ultramoderni Rotermannin kortteli. Sitä vastapäätä on Kalamajan vanha
asuinalue. Kalamaja koostuu suurimmaksi osaksi puisista rakennuksista ja
nimensä mukaisesti se on aiemmin ollut kalastajien asuinaluetta. Nykyisellään
se on yksi Euroopan tunnetuimmista hipsterien asuttamista alueista. Kadriorgista
puolestaan löytyy barokin aikainen palatsi ja modernin taiteen museo Kumu.
Keskusta-alueelta löytyy ennen sotia rakennettuja ja neuvostoaikaisia
rakennuksia sulassa sovussa keskenään. Tallinnan arkkitehtuurista löytyy upeita
kerroksia ja kaupunki on kuin eri aikakausien sulatusuuni.
Tallinnassa on ollut linnoitus jo 1100-luvulla. Ristiretkeilijöiden
saapuessa vuonna 1219 alettiin linnan ja tuomiokirkon rakennustyöt. Vielä tänä
päivänä olemassa oleva linnoitus on rakennettu 1300-luvulla. Tallinnan
goottilainen arkkitehtuuri on peräisin ajalta ennen 1600-lukua. Gotlannin
saaren ja muiden Itämeren hansakaupunkien arkkitehtuuri on vaikuttanut suuresti
Tallinnan goottilaisiin rakennuksiin. Tuolta ajalta säilyneitä rakennuksia ovat
muun muassa kaupungintalo, tuomiokirkko ja mylly.Photo by Maria Geller, Pexels License |
Historian havinaa Tallinnan kaduilla
Renessanssin ajalta on myös muutama rakennus jäljellä. Tallinnassa renessanssi näkyy parhaiten rakennusten koristeluissa, kuten kaiverretuissa yksityiskohdissa ja koristeellisissa maalauksissa. 1600-luvulla Tallinnaan saapui uusi tyyli, kun barokin aikakausi alkoi. Tarkemmin sanottuna kyse oli protestanttisesta skandinaavisesta barokista, joka on tunnetaan hillitystä kuvakielestään ja toiminnallisuuden ja yksinkertaisuuden ylistämisestä. Tallinnan barokkiajan arkkitehtoninen helmi on von Rosenin palatsi, joka on valmistunut 1670-luvulla.
1700-luvun lopulta 1800-luvun alkuun elettiin arkkitehtuurissa klassismin aikaa. Silloin Tallinnaan rakennettiin useita uusia rakennuksia, mutta myös vanhoja taloja rakennettiin uudelleen tyylin mukaisesti. Moniin keskiaikaisiin taloihin rakennettiin tuolloin klassinen julkisivu. Goottityyli jäi vielä elämään talojen sisäpihoille. Benckendorffin talo on yksi parhaimmista klassistisen tyylin edustajista Tallinnassa. 1800-luvun jälkimmäisellä puolella rakennettiin eklektistä suuntausta edustavia taloja. Tallinnan historiallinen keskusta muuttui tänä aikana erityisen paljon. Tänä aikana saatavilla oli paljon samoja rakennusmateriaaleja kuin vanhan kaupungin rakentamisen aikaan, joten ajan rakennukset muistuttavat vanhaa kaupunkia.
Eliel Saarinen ja Tallinnan kartta 1913
1900-luvulla rakennettiin art noveau -tyylisiä rakennuksia. Tyylisuuntaus oli jo valloittanut Euroopan ja suomalainen arkkitehtuuri vaikutti Tallinnan art noveau -suuntaukseen suuresti. Suomalaiset arkkitehdit Armas Lindgren, Herman Gezelius ja Eliel Saarinen viettivät paljon aikaa työskennellen Tallinnassa. Eliel Saarinen on myös tehnyt kaupungista ensimmäisen yleiskartan 1913.
Oopperatalo ja teatteri ovat tärkeimmät rakennukset tältä ajalta. Ennen toista maailmansotaa Tallinna laajeni historiallisen sydänalueen ulkopuolelle. Uusi, suurempi Tallinna syntyi. 30-luvun arkkitehtuuria leimasi art deco, funktionalismi ja traditionalismi. Aikakauden tunnistaa suorakulmaisista muodoista ja suositusta ruskea-harmaasta antrasiittirappauksesta. Sodan jälkeen tietysti Neuvostoliiton arkkitehtuuriset ihanteet vaikuttivat rakentamiseen. Toisin kuin monissa muissa neuvostotasavalloissa, Tallinnan ajalta säilyneet rakennukset ovat keskiluokkaisia. Ehkä tästä syystä Tallinna oli tuolloin elokuvien tekijöiden suosiossa, jotka halusivat kuvata länsimaista elämää. Sõprus-elokuvateatteri on tuolta ajalta.
Maria Geller, Pexels License |
Photo by Marlene Leppänen, Pexels License |
Neuvostoaikana uskonnollisten rakennusten rakentaminen oli tietysti kielletty ja niitä onkin rakennettu viime vuosikymmeninä paljon Tallinnaan. Useimmat näistä moderneista kirkko- tai luostarirakennuksista sopivat ympäristöönsä erinomaisesti. Tallinnan synagoga on mielenkiintoinen tuttavuus. Rakennus on kovin vaatimaton ulkopuolelta, mutta sisältä se on aivan uskomaton. Uusien rakennusten rakentamisen lisäksi meneillään on myös monia vanhojen rakennusten restaurointiprojekteja. Monissa niistä pyritään säästämään mahdollisimman paljon vanhaa rakennuskantaa, mutta niitä täydennetään uusilla elementeillä. Esimerkiksi Rotermannin teollisuuskorttelissa on vanhojen tehdasrakennusten viereen lisätty uusia taloja täydentämään alueen ilmettä.
Tallinna on täynnä arkkitehtuurin historiaa
Jokaisen, joka on kiinnostunut eurooppalaisesta arkkitehtuurista, kannattaa käydä tutustumassa Tallinnan upeisiin kerroksiin. Monet keskiaikaiset rakennusmuistomerkit ovat avoinna museoina, hotelleina ja ravintoloina kaikelle kansalle. Tallinnan vanhat linnoitukset, kirkot, linnat, kartanot, majakat ja muut merkittävät paikat ovat UNESCO:n kulttuuriperintölistalla ja retki historialliseen rakennustaiteeseen on mielenkiintoinen, sillä arkkitehtuurin helmiä ja aarteita löytyy Tallinnan jokaisesta nurkasta.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti